perjantai 29. maaliskuuta 2013

Kokoon kyhätty haaste, yön pimeimpinä tunteina syntynyt tuotos




Tässäpä ois nyt tämä haaste, jonka sain täältä.

Juttu menee näin:
 "Kun sinut on haastettu, sinun olisi tarkoitus kirjoittaa muistiinpano, joka sisältää 25 satunnaista asiaa, faktaa, tapaa tai tavoitettasi. Lopuksi haasta 5 ystävääsi. Jos minä haastoin sinut, se tarkoittaa sitä, että haluan tietää sinusta enemmän."

Saattaapi olla, että en haasta ketään, koska olen laiska (oonko maininnut sen jo aiemminkin, hmm...) ja tosi tosi kiireinen nyt pääsykokeisiin valmistautumisen vuoksi.

1. On aina hyvä aloittaa nimestä ja syntymäajasta. Noora on ihastuttava ristimänimeni ja putkahdin vähemmän helposti maailmaan 27.2.1991 klo 10.27. Olipahan vaan hyvä päivä syntyä, Pikku G on syntyny samana päivänä, tosin muutamia vuosia aiemmin.

 


 



2. Oon syntynyt Raahessa, mutta asunut melkeen koko ikäni Pattijoella, joka oli ennen itsenäinen kunta. Nykyään osa Raahea.

3. Oon harrastanu vähän vaikka mitä, mm. sukellusta, vakiotansseja, kokkikerhoa, poikkihuilua ja pianoakin oon soitellut. Kilparatsastus on kuitenkin se tärkein ja pitkäaikaisin harrastus, semmoset 11 vuotta tuli ratsasteltua. Pianoa soitin kolme vuotta.




 


4. Mulla on ollut kaksi omaa ponia ja kolme omaa hevosta. Näistä neljä laukkaa jo virheimmillä laitumilla. Kuvissa rakas ponipoika Little Michael (k. -09, kaviokuumeen väsyttämänä) ja pv-tytteli Lumine, joka asustaa nykyisin uudessa kodissa Vaalassa.





5. Lopetin ratsastuksen vaikean olkapäävamman vuoksi. Tipuin hevosen selästä ns. väärin. Jäi kammo, vaikka esteratsastajathan ei sais pelätä. No, valmentajan mielestä olinkin liian nössö esteratsastajaksi.

6. Olin ala- ja yläkoulussa hyvä oppilas, mutta ysillä iski masentava murrosikä ja teiniangsti. Pääsin peruskoulusta keskiarvolla 8,7. Lukiosta jäi käteen 8,0 keskiarvo ja magnan paperit. Kirjoituksiin en lukenut lainkaan, joten parempaankin olisin pystynyt. No, luin koko lukion aikana vain enkun ja ruotsin kokeisiin, joten mitä muuta voiskaan odottaa.

7. Asuin lukion jälkeen puoli vuotta Kokkolassa, paras kaupunki <3 Hain sinne opiskelemaan ja pääsinkin.

8. Muutin kuitenkin 2010 syksyllä Tornioon, koska halusin eroon sekopäisestä entisestä poikaystävästä. Lisäksi aloin seurustelemaan V:n kanssa, joka siis asui tuolloin Kemissä.

9. Asuin Torniossa yhdessä parhaan kaverini kanssa, joka opiskelee medianomiksi (R<3).

10. Muutin V:n kanssa saman katon alle joulukuussa 2010. Asutaan Keminmaalla, edelleen samassa paskasessa läävässä (no okei, on tää puhdas, mutta huono luukku).

11. Asiasta kukkaruukkuun, pieni sivuhuomautus: Oon laihduttanut 2006-2007 22 kiloa. Vasta kolme kiloa tullu takas. Jee. Yksi ruma vanha kuva possu-Noorasta tähän väliin:



12. Takaisin asiaan; V kosi mua uudenvuodenyönä 1.1.11. Häät on kesällä 2015.

13. Aloitin sairaanhoitajaopinnot Kemissä tammikuussa 2011, mutta keskeytin terveydentilanteen takia hetkeksi. Aloitin opinnot uudelleen syksyllä 2011, mutta lopetin lopullisesti tammikuussa 2012. Ei ollu mun juttu, vaikka sainkin pääsykokeista täydet pinnat. En myöskään kauheasti tykänny meidän luokasta, vaikka tulinkin oikeestaan melkeen kaikkien kans toimeen jotenkin.

14. Haluan luokanopeksi isona.

15. Haluan muuttaa Ouluun.

16. Mulla on kaksi vuotta nuorempi pikkusisko, joka asuu avomiehensä kanssa Oulussa. Systeristä tulee ekonomi, tällä hetkellä on Lidlin kassaneiti.

17. Mä oon myös ollut töissä Lidlissä, silloin kun asuin Kokkolassa. Sen jälkeen oon ollu töissä mm. Prismassa, Siwassa, R-kioskilla ja K-marketissa. Plus Tamppiksessa eli Tampereen Säästö-Texissä.

18. Rakastan chihuja. Mulla on oma chihu, jonka ostin viime heinäkuussa. Simba on 2-vuotias hurmuripoju. <3



19. Oon koukussa sairaaladraamaan. Teho-osasto ja Greyn Anatomia on parasta ikinä.


20. Jos suutun, alan eka huutaan ja sitten itkeen. Se on aika ärsyttävää, menee kaikki uskottavuus.

21. Mulla ei ole lempiruokaa. Tykkään kyllä kaikista äidin tekemistä ruuista, mut itsetehdyistä ehkä kanapasta on parasta.

22. Oon siivoushullu ja joidenkin mielestä semisti kontrollifriikki, mutta jälkimmäistä en kyllä suostu allekirjoittamaan.

23. Mun mielestä yhden illan jutut on naurettavia. Säälin ihmisiä, jotka harrastaa niitä. Säälittävää levittää jalkansa tuntemattomalle, vielä säälittävämpää kehua sillä. Noh, Kemissä tää on naisten keskuudessa vissiin ihan yleistä. Miehet nyt vielä ymmärtää, niillähän on melko monissa tapauksissa aivot alapäässä, mut naisilta ootan kyl vähän enemmän järjenkäyttöä.

24. En osaa kävellä muilla kengillä kuin korkkareilla. Tulee lyhyt oli ilman korkoja. :(

25. Meikkaan aina, jos astun ovesta ulos. Olinpa sitten vaikka tappavassa flunssassa tai pää puoliksi kainalossa. Meikistä emme tingi!

Nyt aattelin kattoa eilisen Greyn Anatomian (taikka siis toissapäiväisen) ja alkaa sitten ehkä Sanajahdin pelaamisen kautta nukkumaan. :)

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Ihan alkuun on taas pakko ihmetellä, että miksi ihmiset käy baarissa. Okei, sinkut ehkä luulee löytävänsä sieltä unelmiensa puolison, mutta itse en usko moiseen.

Vietettiin eilen mun avomiehen synttäreitä täällä meillä kotona. Leivoin ihan itse kaikki tarjottavat ja olihan siinä ihan kauhee homma. Niin kauhee, että en jaksanu enää illalla kitata kuoharia siihen tahtiin, että ois viitsinyt baariin lähteä. Selvin päin en mene koskaan baariin, koska en vaan kestä katsoa niitä kännisiä. Aattelin, että ois kivempi ajella kaupungilla ja kattella tota huimaa menoa Kemin keskustassa, mutta rakas mieheni ei tietenkään voinut jättää baareilua väliin, koska se on niin kauhistuttavan mahtavaa. Niin, mikä siinä on niin mahtavaa? Okei, oli se ihan kivaa joskus sillon 19-vuotiaana vetää pää sekaisin ja tehdä itsestään idiootti, kirjoitella sitten laskuhumalassa facebookiin jotain "oken niun hymslassa" tms. ja hävetä aamulla. Mutta kun ei se enää oo kivaa ja Kemin baarit on huonoja. Oli miten oli, jäin sitten kotiin kattoon Greyn Anatomiaa, mikäs sen parempaa! Enää kolme jaksoo jäljellä 7. tuotantokaudesta, mitä sitten teen :(

Pääpiirteittän tää viikko on ollut aika tavallisen tylsä. Tein keskiviikkona uudet kynnet, mutta nää ei nyt oikein onnistuneet. Laitoin tällä kertaa ranskiksen valkoisella stiletti-kärjellä ja pinkillä glitter-raidalla, mutta toi glitteri paakkuuntui tosi ikävästi ja kynnen pinnasta tuli semmonen rosoinen. Lisäksi sohelsin geelauksen reunojen kanssa ja nyt toi geeli on alkanut ilmaantumaan reunoilta. Pitää vissiin ens viikolla viilata noi alas ja laittaa uudet geelit, vähän tarkemmin tällä kertaa.

Perjantaina mun sisko tuli Oulusta kylään, ei tehty mitään erikoista. Höpöteltiin ja laitettiin ruokaa, käytiin kaupungissa ja leivottiin kakkupohja, joka ei kohonnut tarpeeksi. Muuten oon vaan lenkkeillyt Simban kanssa ja katellut Greyn Anatomian 7. tuotantokautta, jonka ostin maanantaina Cittarista. Enää 8. tuotantokausi puuttuu, mutta en tiedä millon raaskin sen ostaa, koska sen hinta on vielä toistaiseksi 35 euroa.

 En kyllä varmaan tulevina viikkoina ehdi kauheasti mitään katsella, nimittäin tiistaina alkaa VAKAVA-kokeeseen valmistautuminen. Mulla on jonkinlainen lukusuunnitelma jo tehtynä, toivottavasti kykenen lukemaan siinä tahdissa. Tarkoituksena ois lukea noin puolet aineistosta per päivä. Varmaan alleviivailen ja teen myös muistiinpanoja tai jotain mindmappeja, vaikka vihaankin niitä. Tossa muistiinpanojen tekemisessä on tosiaan omat haasteensa, koska VAKAVA-aineistossa ei tarvitse hallita suuria kokonaisuuksia. Tiedon soveltamistakaan ei juuri tarvita, täytyy vaan tietää kaikkea nippelitietoa, muistaa pieniä yksityiskohtia. Mulla on tosi hyvä muisti, eniten ehkä valokuvamuistin kaltainen, mutta oon silti ihan hermoraunio. Pelkään etten osaa mitään enkä pääsee taaskaan mihinkään. Yritän olla toistaiseksi ajattelematta asiaa, koska iskee niin kauhee pakokauhu ettei mitään rajaa. Joka tapauksessa, teen parhaani ja sen täytyy riittää. Se on oikeestaan pakko riittää.

Nyt vois vaikka lyödä meikit naamaan ja lähteä ulos Simban kanssa. Täällä on tosi nätti ilma eikä taida olla pakkasasteitakaan, joten kyllä kelpaa  :)

Ps. Sain Sallalta haasteen, teen sen tässä lähipäivinä :)

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Taas kerran aloitan alusta. Edellinen yritys meni vähän turhaan itkemisen puolelle, lähinnä tuli vaan valitettua ja purettua ajatuksia. Muutenkin alkoi vähän ärsyttää oma synkistely, mutta no, ehkä annan sen itelleni anteeksi; pessimistinen luonne.

Mä olen siis Noora, 22-vuotias avovaimo, Simba-chihun mami, isosisko ja vanhempieni tytär (yllättävää, eikö?). Mä olen ujo, huumorintajuinen ja kavereiden kesken sosiaalinen. Mulla on iso ääni, kun sille päälle satun, puhun nopeasti ja asiaa tottakai. Mussa asuu pieni keittiöpsykologi ja diagnostikko, lääketiede ja psykologia siis kiinnostaa. Musta ei kuitenkaan tule lääkäriä eikä psykologia, vaan luokanopettaja -ainakin toivottavasti. Mä rakastan lapsia, kesää, suklaata, Greyn Anatomiaa ja Teho-osastoa. Ai niin ja tottakai avomiestäni ja Simbaa. Harrastan säännöllisen epäsäännöllisesti kuntosalilla käymistä, se on ainoa liikuntamuoto, josta tykkään. Lisäksi oon alotellut tekemään geelikynsiä itse, koska sain joululahjaksi uv-uunin ja geelejä. Siitä juttua myöhemmin. Mä olen laiska eli mukavuudenhaluinen kaikessa muussa paitsi siivoamisessa ja kauneudenhoidossa. Muoti, meikkaaminen, kynsien- ja hiustenhoito kiinnostaa tosi paljon.



Mä olen kiltti lukiotyttö, joka teininä veti aina perseet olalle. Nykyään juon muutaman kerran vuodessa kohtuudella. Mulla on yo-todistuksessa yksi laudatur, josta oon varmaan ikuisesti ylpeä, koska laiskana eli mukavuudenhaluisena en ole ahkera opiskelemaan. Lukion jälkeen opiskelin vähän aikaa sairaanhoitajaksi, mutta se ei ollut mun juttu lainkaan. Nyt olen kaikkien inhoama kassatyöntekijä ja osa-aikatyötön, mutta se ei mua haittaa, vaikka kaikki muut mua surkutteleekin. Mä alan loppukuusta valmistautumaan VAKAVA-kokeeseen, joten tarviin tosiaankin sitä aikaa siihen enkä töissä käymiseen. Raha on muutenkin niin yliarvostettua, itsehän elän pyhällä hengellä.

Pyhästä hengestä päästäänkin siihen, että en usko jumalaan enkä jeesuksiin ja muihin tällaisiin. Okei, Jeesus-niminen mies oli olemassa, mutta se miksi hän katsoi olevansa joku Messias johtunee hänen mielenterveydestään. Toisinaan ajattelen olevani agnostikko ja toisinaan ateisti. En ole jaksanut tai viitsinyt määritellä itseäni, mutta mitä hyötyä siitä olisikaan. Kunnioitan toisten uskoa, mutta inhoan niitä, jotka tyrkyttävät mulle uskontoaan ja omia periaatteitaan. Eli turha tulla saarnaan jumalasta, menee toisesta sisään ja toisesta ulos. Rippikoulun olen käynyt, koska oli pakko. Elämäni kauhein viikko ikinä.

Mulla on useita kavereita, mutta valitettavasti vähän ympäri Suomea. Rakkain ja tärkein ystävä asuu onneksi vielä toistaiseksi Torniossa. Oon huono tutustumaan, joten melkeen kaikkiin kavereihini olen tutustunut jo eskarissa. Nykyään on tositosi hankala tutustua uusiin ihmisiin. Siks oonkin jo valmiiksi vähän ahistunut syksystä, kun pitää taas mennä uuteen kouluun ja tutustua uusiin ihmisiin. Mä pärjään hyvin yksinkin, mutta olis huippua saada uusia kavereita tottakai. Tosin oon kuullut, että monet ihmiset luulee mun olevan leuhka ja ylimielinen idiootti, mikä taas voi johtua siitä, että a) mulla on kuulemma vihainen perusilme b) mun vanhemmat on semisti rikkaita.

Mä olen seurustellut mun avomiehen V:n kanssa 2,5 vuotta. Ollaan asuttu yhdessä melkein alusta saakka, kihloissa ollaan oltu pari vuotta. Me asutaan nyt tällasessa pienessä kunnassa täällä takahikiällä eli Meri-Lapissa, mutta toivottavasti muutetaan Ouluun loppukesästä, koska mulla tosiaan alkais siellä sitten se koulu. V:llä on täällä vakituinen työpaikka, mutta koska on kyse suuresta kansainvälisestä firmasta, niin sisäinen siirto on varmastikin mahdollinen. Ainakin tahdon niin uskoa.

Viime kesänä toteutin pitkäaikaisen, suuren haaveeni ja ostin koiran. Sweet Paola's Qwerty eli Simba on kaksivuotias chihuahua-uros. Simba on maailman kiltein ja lutusin koira. Se rakastaa kaikkia ihmisiä vauvasta vaariin. Simballa on tosi ihana ja eloisa luonne eikä se ikinä ole huonolla tuulella. Simba on mun silmäterä.



Me asutaan siis kolmestaan V:n ja Simban kanssa kaksiossa vuokralla. Täällä on sekopäitä ja outoja ihmisiä talo täynnä, mutta sovitaanpahan hyvin joukkoon. Inhoon tätä kämppää. Oon koittanut sisustaa parhaani mukaan, mutta ei se paljoa auta, jos on 1) tosi ruma muovimattolattia 2) ällöttävät likasen ruskeat keittiön kaapit 3) tosi kamala kylppäri siniharmaalla klinkkerilattialla ja keltaiseksi kaakeloiduilla seinillä. Mainitsinko, että keltaisiin seiniin on tehty siniharmaalla kaakelilla raita? Joo, en tiedä kuka ammattisuunnittelija noi värit on valinnut. Todennäköisesti ostettu halvinta mitä kaupasta löytyy.

Niin, tää blogi sitten. Mä varmaan kirjoittelen tänne vähän tosta pääsykokeisiin lukemisesta ja sitten tällasesta ikuisuusprojektista eli kesäkunnosta. Mulla ois tavoitteena tiputtaa alkuun n. 5 kiloa painoa ja siitä sitten varmaan vielä 3-5 kiloa, riippuu miten lähtee tosta tippumaan. Mulla ei oikeestaan oo ylipainoa, mutta kuitenkin varaa tiputtaa kiloja ja etenkin kiinteyttää. Toivottavasti saan pidettyä itteni kurissa, oon nääs armoton herkkuhiiri eli siis suomeksi sanottuna possu.

Tarkotus on ollu aloittaa toi painonpudotus jo aiemmin, mutta mulla on sellainen perussairaus kuin haavainen ja ärtynyt paksusuoli, joten oon nyt keskittyny lähinnä sen hoitamiseen. Oon sairastanut jo kohta viisi vuotta, mutta vasta nyt on löytynyt kunnon lääkkeet ja oikeat hoitomuodot sekä ruokavalio (josta siis lipsun jatkuvasti, koska ruoka on hyvää ja syöminen kivaa) yksityisten lääkärikäyntien ansiosta. Mulla on ollut monitahtoinen anemia ja puutostila tän sairauden takia, joten sitäkin on hoidettu nyt kuntoon ihan nappia naamaan -tyylillä. Lisäks oon saanut b12-vitamiinia injektiona.

Sellanen olen siis minä ja mun elämä :) Pakko laittaa tähän loppuun mun naistenpäivän kunniaksi saadut kukkaset.