Soveltuvuuskokeisiin tieni vie

Kova työ palkittiin tällä kertaa ja torstaina 23.5. kolahti postiluukusta kutsut luokanopettajan ja varhaiskasvatuksen koulutusten soveltuvuuskokeisiin. Nukuin ton keskiviikon ja torstain välisen yön TODELLA levottomasti. Näin koko ajan unia, että menin Oulun yliopiston kasvatustieteen tiedekunnan sivuille kattomaan, että olinko päässy soveltuvuuskokeisiin, enkä sitten ollut päässyt mihinkään. Voin kertoa, että melkeen itku pääsi, kun sitten herättyäni tsekkasin listat netistä ja oma nimi komeili siellä muiden joukossa. :)

Odotetut ja toivotut soveltuvuuskoekutsut.

Kauhulla muistelen tota jokapäiväistä pänttäämistä. RIP VAKAVA '13

Pisteetkin oli ihan hyvät, ylin hyväksytty oli 164 ja risat, alin hyväksytty jotain 103,10 ja mun pisteet oli 142,67 eli yli keskitason mentiin reippaasti :) Pisteraja oli todella matala tänä vuonna tonne luokanopettajan koulutukseen, viime vuonnahan se oli jotain 131 pistettä ja tänä vuonna vain tuon 103. Koe oli siis ilmeisesti haastava. Varhaiskasvatuksen pisteraja laski vaan viitisen pinnaa ja oli näin ollen luokanopettajan koulutuksen pisterajaa korkeampi, 106 pistettä ja risat. Olen omiin pisteisiini ihan tyytyväinen, vaikka mun tavoite olikin yli 150 pistettä.

Nyt olenkin vaan koittanut harjoitella osaamisnäytettä varten. Osaamisnäyte on 10 minuutin mittainen esitys jostain omasta taidosta tai harrastuneisuudesta. Aihealue voi oikeestaan olla mitä vaan, en muista niitä nyt ulkoa, mutta aika laajat ne oli. Omani liittynee musiikkiin, mutta en tiedä vielä, että miten. Tarkoitus ois soittaa pianoa, mut en keksi sopivaa biisiä ensinnäkään ja toisekseen mietin, et onko se nyt pikkasen liian tavanomainen. Harjoittelua kyllä kaivataan.
 Lisäksi soveltuvuuskoe sisältää 15 minuutin haastattelun. Varhaiskasvatuksen soveltuvuuskokeissa on myös ryhmätilanne, olikohan parikymmentä minuuttia kestoltaan. Varmaan aika saman tyylinen tilanne kuin silloin, kun hain Kemi-Tornion ammattikorkeaan sairaanhoitajaksi. Luulen kumminkin, että nää varhaiskasvatukseen hakijat on pikkasen motivoituneempia ja oikeesti yrittävät aukasta sen suunsa siinä ryhmäkeskustelussa. Ammattikorkean ryhmätilanteessa oikeestaan vain minä ja eräs poika puhuttiin, loput kolme naista istu hiljaa eikä he oikeen ees vastanneet, vaikka heiltä jotain kysyikin. Toivottavasti siis nyt on toisin :)

Simba oli mukana kasvatustieteen pääsykoematkalla, yövyttiin mun siskolla Oulussa :)

Viime viikon keskiviikkona mulla oli myös yleisen kasvatustieteen pääsykoe. Se meni varmaan ihan ok. Ekassa eli psykologian osiossa oli enkuksi sellanen neuropsykaan liittyvä teksti ja siitä sitten monivalintakysymyksiä. Testattiin siis luetunymmärtämistä. Ekassa osiossa oli myös sellanen arviointi ja laskentatehtävä, joka meni päin persusta, koska ei tosiaan saanu laskinta käyttää, joten arvatkaa muistinko miten jaetaan desimaalilukuja jakokulmassa. Kokonaisluvutkin oli siinä ja siinä. Tokassa osiossa eli kasvatustieteen osiossa oli sitten tekstinpätkä determinismistä ja idealismista, oli siinä jotain vissiin kommunikatiivisesta käänteestäkin. Tekstistä oli kaks kysymystä, joihin piti vastata esseemuotoisesti. Olin just lukenu determinismistä ja idealismista Johdatus kasvatustieteisiin -kirjasta, joten ei ollut vaikeeta. Tosin en tiiä sitten, että mitä mieltä mahtaa arvioijat olla mun tekstistä :D

Nyt kun stressi on väliaikaisesti hiukan lieventynyt (tosin osaamisnäytteen takia stressi nostaa taas pientä rumaa päätään, argggh) oon tehnyt kaikkia rästijuttuja, mitä oon lykännyt pääsykokeiden takia. Oon siivonnu parvekkeen, mun vaatekaapin, vaihtanu olohuoneen järjestystä, siivonnu vessan kaapin.... ja semmosta. Eli siis suomeks sanottuna vaan siivonnu. Aattelin vaihtaa makuuhuoneen ilmettä vähän, koska oon kyllästynyt viininpunaiseen. Meillä on nyt viininpunaiset verhot ja päiväpeite, mut peitteeseen oli ilmeisesti Simban kynnestä ilmestynyt reikä, joten vois ehkä harkita uuden ostoa. Aattelin sellasta luumun väristä violettia uudeksi pääväriksi, musta on sitten kontrastisävynä. Ikeaan pitäs siis päästä, mutta V inhoaa siellä käymistä, joten tilanne vaatii suostuttelua. Ehkäpä vielä tällä viikolla saan tuhlata rahani Ikeaan! :)

Tällä hetkellä siis vaan ootellaan, että soveltuvuuskokeet koittaa. Varhaiskasvatuksen soveltuvuuskoe on 11.6. ja luokanopettajan soveltuvuuskokeen päivämäärä on joko 13. tai 14.6, tarkemman tiedon saa vasta 11.6. alkaen.

Nauttikaa kesästä :)

PS. V:n työsiirto Ouluun saattaa onnistua, ainakin homma on nyt laitettu alulle!

Minä nautin ainakin ja hyvin iloisena, kuten kuvasta näkyy.

Voihan pääsykokeet

Jep, "tärkeimpien" pääsykokeiden eka vaihe on nyt takana. Koe oli tasan viikko sitten tiistaina Oulussa. VAKAVA-koe on myös syy siihen miksei ole tullut pahemmin kirjoiteltua. Viisi viikkoa luin joka päivä 5-6 tuntia, tein muistiinpanoja, alleviivauksia, miellekarttoja, tiivistelmiä. Voin ihan suoraan sanoa, että nyt on takki niin tyhjä kuin olla ja voi. Koe itsessään meni niin, että en tiedä miten se meni :D Toivotaan parasta, pelätään pahinta. Jollen pääse edes varhaiskasvatuksen soveltuvuuskokeeseen, niin saattaapi olla, että tämän naisen löytää Makuunista 5 kilon karkkipussit kourissa, silmät turvonneina ja maha pystyssä kaikesta mättämisestä, olenhan tunnesyöppö. Sen näkee sitten, tulokset tulee ensi torstaina eli 23.5. En halua ees aatella sitä päivää vielä.

Ensi keskiviikkona mulla on jälleen pääsykokeet Oulussa. Tällä kertaa kyseessä on yleinen kasvatustiede. Toivoisin pääseväni edes sinne, jos ei muualle. Tosin mun sisko haki sinne viime vuonna, ja vaikka hän on ihan uskomattoman älykäs ja akateemisesti lahjakas, hän jäi varasijalle 100. Eli suoraan sanottuna en usko kauheasti mahdollisuuksiini. Huomenna ois ohjelmassa Johdatus kasvatustieteisiin  ja Kasvatustieteen käsitteistö -opusten lainaaminen kirjastosta. Niitä sitten lueskelen silmät killissä keskiviikkoon saakka. Pääsykoe on kuitenkin ns. aineistokoe, meille jaetaan aineistot kokeen alussa ja kysymykset tulee niiden pohjalta. Pieni sukellus kasvatustieteen maailmaan ei silti ole haitaksi, koska haluan oikeasti jonkun opiskelupaikan tai itken seuraavat viis kuukautta -ainakin.

Mullahan ois ollut myös suomen kielen aineenopettajan pääsykoe maanantaina 20.5., mutta luin pääsykoekirjasta 20 sivua ja totesin, että ei oo mun juttu. Toisin kuin olin luullut (olen urpo), niin toi suomen kielihän ei ole mitään äikkää, vaan se on kielen tutkimusta. Mua ei kiinnosta niinku pätkääkään missä osissa suuta mikäkin äänne muodostuu, joten päätin skipata sen. Ihan siitäkin syystä, että siihen oli kaks reippaan 200 sivun pääsykoekirjaa, jotka mun ois pitäny opetella ja sisäistää viikossa. En siis ois todennäköisesti edes päässyt sisään, kun sisäänotto on muutenkin huimat 12 opiskelijaa.

Niin, nää pääsykoejutut on siis pyörineet mielessä viime aikoina. Joka toinen päivä oon vuodattanut katkeria kyyneliä rakkaan puolisoni olkapäätä vasten sen vuoksi, että tuntuu etten pääse kuitenkaan taaskaan mihinkään. Hain lukion jälkeen ammattikorkeakouluun vain siksi, että ajattelin olevani liian huono opsikelija ja tyhmä ihminen yliopistoon. Lähipiirin kannustamana sain kuitenkin viime vuonna haettua ekan kerran luokanopettajan ja varhaiskasvatuksen koulutuksiin. Varhaiskasvatuksessahan pääsin soveltuvuuskokeisiin, mutta en mennyt niihin, koska olen jännittäjä ja idiootti. Tänä vuonna toivoisin pääseväni soveltuvuusosioon taas, koska oikeasti tahdon tähän ammattiin. Eniten luokanopeksi, mutta kyllä se lto:kin käy. Kunhan vain saan työskennellä lasten kanssa. Mun on PAKKO päästä. Eikö ookin? Oon nähny pääsykokeista unta about kaks kertaa viikossa, joten se kertonee jo jotain stressin määrästä ja siitä, miten syvällä alitajunnassa tää koko homma on. Mä ansaitsen sen koulupaikan, mä tiedän sen, mutta riittääkö mun rahkeet? Apuaa.

Muuten elämässä menee ihan jees, oon rantakunnossa niinku viime vuonnakin, nimittäin rantapallokunnossa. Vaihteeksi. No, onhan noihin rantakeleihin ehkä vielä aikaa, joten ehdin vielä pudotella muutaman kilon. 6 kiloa jos saisin kuukaudessa pois, niin ois aika jees tai ees juhannukseen mennessä. Kattoo nyt, perjantaina rakas sisareni avomiehensä kera saapuu sulostuttamaan elämäämme, mikä tarkoittaa tietysti Satamantähdessä vierailua burgerien merkeissä. :D Ai miten niin oon läski?

Simba on ollut tänään kipeä :( Se alkoi oksentaa tossa puol kymmenen aikaan aamusta. Ensin pelkkiä mahanesteitä, koska yön jäljiltä vatsa oli tietysti tyhjä. Kahden maissa mahanesteiden seassa alkoi olla jo hiukan vertakin ja oksennus haisi vahvasti veriselle. Piti lähteä lääkäriin, jossa Simba sai nestettä ihon alle, pahoinvointilääkettä piikkinä ja reseptin antibioottiin sekä pahoinvointitableteihin. Nyt se voi jo paremmin ja ruokakin ois toiselle maistunut, mutta tänään sai antaa vain pari teelusikallista keitettyä riisiä, koska Simba on niin pieni. Simballa siis saattaa taas olla maha-suolistotulehdus, joka sillä oli myös silloin, kun se tuli meille viime heinäkuussa. Toivottavasti tää nyt menee tällä ohitse eikä tule enää takaisin. En tiedä mistä pikkusen vatsa on taas ärtynyt, lieneekö syynä suurempi raa'an lihan syönti viikonloppuna, kun oltiin viettämässä äitienpäivää mun vanhemmilla. Mun vanhempien koirat barffaa, joten Simbakin sai osansa raa'asta lihasta siinä sivussa. On se toki sitä ennenkin syönyt, mutta vain satunnaisesti ja pieniä määriä kerralla. En tiedä, oisko sillä sitten vaikutusta. Toivottavasti pieni vain nyt paranee <3



Tämmöstä siis tänään. Kuvia ei tietenkään oo, en jouda kulkeen kamera kourassa ku on vaan VAKAVA mielessä :D